maanantai 20. toukokuuta 2013

Keliaakikon elämä Hollannissa

Olen asunut täällä Hollannissa pian kaksi kuukautta ja olen edelleen hengissä, vaikka olenkin joutunut noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota, joten ajattelin tähänastisten kokemusteni perusteella kirjoittaa joitakin ajatuksia ja infoa, kuinka keliaakikko voi "selviytyä" Hollannissa.

Olen matkustellut (keliaakikko-)perheeni kanssa jonkun verran Euroopassa, joten olen saanut vertailupohjaa muista maista Suomen lisäksi. Tähänastisten kokemusteni perusteella Hollanti on keliaakikolle melko helppo maa, sillä täällä lähes kaikki puhuvat englantia todella hyvin, myös ravintoloiden ja kahviloiden henkilökunta. Olen ollut jopa yllättynyt, miten tuttuja sanat "coeliac" ja "gluten-free" ovat olleet paikallisille.

(Huom! Ruokavalioni ei ole luontaisesti gluteeniton, joten kaikki antamani vinkit eivät välttämättä päde luontaisesti gluteenittomaan ruokavalioon. Olen ymmärtänyt, että Hollannissa myös vehnätärkkelystä sisältävät tuotteet merkitään gluteenittomaksi, joten tarkkana pitää olla.)


Supermarketit


Hollantilaisissa ruokakaupoissa gluteenittomien tuotteiden tarjonta on melko laaja. Albert Heijn- ja EMTÉ-nimisistä supermarketeista löytyy lähes poikkeuksetta oma hyllynsä gluteenittomia tuotteita laidasta laitaan. Suurin osa gluteenittomista tuotteista on Schärin, mutta myös Damhert Nutrition-merkkisiä tuotteita (http://www.damhert.com/) löytyy molemmista marketeista. Suureksi suosikikseni ovat nousseet mm. Damhertin tumma gluteeniton leipä ja valmisvohvelit. Suurin osa gluteenittomista tuotteista sijaitsee siis kuivahyllyssä, mutta pakastinosastolta voi myös tehdä löytöjä. Tätä kirjoittaessani Fria Gluten Free on juuri alkanut tuoda tuotteitaan myös Hollantiin, joten ainakin isompien Albert Heijnien pakastimista saattaa löytää Frian leipää. Pienemmät ja halvemmat marketit, kuten Sparit ja Lidlit eivät myy gluteenittomia tuotteita, joten ainakin leipäostoksille on mentävä isompiin ja kalliimpiin marketteihin.

Emtén gluteeniton hylly

Albert Heijnin gluteeniton hylly

Albert Heijnillä on oma tuotesarjansa, vähän kuin Suomessa K-kaupoilla on Pirkka-tuotteet, ja näihin Albert Heijn-merkkisiin tuotteisiin on aina merkitty mahdolliset ruoka-aineallergiat. Käytännössä siis kaikkiin marketin omiin tuotteisiin on merkitty gluteenittomuutta ja laktoosittomuutta merkitsevät symbolit, mikä helpottaa esimerkiksi valmissalaattien ja erilaisten lihatuotteiden gluteenittomuuden varmistamista.

Kuva täältä
Olin jo erittäin tyytyväinen siihen, että asuinpaikkani läheltä löytyi kaksi supermarkettia laajoine gluteenittomine valikoimineen, mutta eräänä päivänä löysin oikean gluteenittoman kultakaivoksen. Hollantilainen ystäväni lähetti minulle Facebookissa viestin, että hän oli käynyt tänään "gluten free heavenissa" - gluteenittomassa taivaassa. Nijmegenin keskustan liepeiltä löytyy Ekoplaza-niminen luomukauppa (http://www.ekoplaza.nl/home/), jonka sisältä paljastui hyllymetreittäin gluteenittomia tuotteita - jopa Moilasen pakastepizzoja!




Yksittäisten "merkittömien" tuotteiden ja tutumpien merkkien lisäksi kaupassa oli iso valikoima Lieke is Vrij-tuotteita (http://www.liekeisvrij.nl/). Lieke is Vrij on melko kallis merkki, mutta ainakin ne tuotteet, joita olen ehtinyt maistamaan, ovat taivaallisia. Erityisesti pidin siitä, että löysin merkiltä gluteenittomia stroopwafeleita. Stroopwafel, siirappivohveli, on Hollantilainen erikoisuus, jota en ollut vielä gluteenittomuuteni vuoksi päässyt maistamaan. Ja hyväähän se oli! Nijmegenissä vierailevien keliaakikkojen kannattaa siis ehdottomasti käydä hakemassa pullat päiväkahvia varten Ekoplazasta, joka löytyy osoitteesta Groenestraat 199. Pikaisen vilkaisun perusteella Ekoplazoja löytyy lähes jokaisesta isommasta Hollantilaisesta kaupungista. Ekoplaxasta löytyy myös gluteenitonta olutta!

Stroopwafeleita kahvin kanssa, gluteeniton versio oikealla.
Yleisesti ottaen Hollantilaiset supermarketit eivät aiheuta keliaakikolle itkua ja hammastenkiristystä, sillä tuotteet on selkeästi merkitty ja "eristetty" tavallisista tuotteista. Gluteenittomat tuotteet tuntuvat olevan myös hitusen halvempia kuin Suomessa. (mutta silti kalliita...) Hollanninkieliset tuoteselosteet voivat aika-ajoin vaikuttaa pelkältä siansaksalta, joten itselleen sopivat ruoat on helppo valita seuraavan taikasanalistan avulla. Minulla tämä sanalista kulkee mukana kännykässä, jotta voin tarvittaessa tarkistaa tuoteselosteen:



Tarwe - vehnä
Rogge - ruis
Gerst - ohra
Haver - kaura
Gluten - gluteeni
Coeliakie - keliakia
Zetmeel - tärkkelys
Bloem - jauho
Paneermeel - "leivänmurut", leivitys
Kan sporen van ..... bevatten - "saattaa sisältää jäämiä ...."
Bevat (sporen van) ..... - "sisältää (jäämiä) ......"
Glutenvrij - gluteeniton
Tarwevrij -vehnätön


Ravintolat ja kahvilat


Vaihto-opiskelijan arkeen kuuluu kuten Suomessakin pieni opiskelijabudjetti, minkä vuoksi en ole juurikaan harrastanut ravintolassa käymistä täällä ollessani. Orientaatioviikolla meille opiskelijoille oli järjestetty iso ravintolaillallinen erään yökerhon alakerrassa. Olin aiemmin kysellyt, kenelle minun pitäisi ruokavaliostani ilmoittaa ja tuutorini lupasi hoitaa asian ravintolan henkilökunnan kanssa. Ruokailu oli järjestetty buffet-henkisesti ja pyöriessäni epätietoisena noutopöydän ympärillä sain tarjoilijalta tiukan käskyn olla koskematta mihinkään buffetpöydän antimiin, sillä kontaminaatioriskin vuoksi minulle tuotaisi ihan erillinen annos. Henkilökunnalla oli siis erittäin hyvä ja tarkka käsitys gluteenittomuudesta, mutta minua jäi vähän harmittamaan, etten saanut syödä samoja kanavartaita ja ranskalaisia kuin kaverini... :)

Ranskalaiset ovat Hollannissa lähes kansallisruoan asemassa, varsinkin höystettynä majoneesilla. Friets- tai Patatjes-kylttejä näkee joka kadunkulmassa ja annoksen kuumia ja ah-niin-epäterveellisiä ranskalaisia saa todella edullisesti. Tiedän kyllä, että keliaakikon ei olisi suositeltavaa syödä ranskalaisia, jotka on paistettu samassa altaassa leivitettyjen ruokien kanssa, mutta toistaiseksi olen jättänyt tämän seikan huomioimatta ja syönyt ranskalaisia siinä missä muutkin. En saa paikallisista ranskalaisista mitään oireita (kuten en saa Hesen ranskalaisistakaan), enkä kuitenkaan syö ranskalaisia joka päivä...



Lämmintä lounasta tai pientä välipalaa keliaakikon kannattaa hakea Bagels&Beans-nimisestä kahvilasta, josta saa herkullisia gluteenittomia bageleita. Henkilökunta tuntuu olevan perillä gluteenittoman ruoan valmistuksesta ja muistaa aina mainita, että gluteenittoman bagelin valmistuksessa menee hieman kauemmin, koska se täytyy sulattaa pakastimesta. Lähes jokaisesta hollantilaisesta kaupungista löytyy yksi tai kaksi Bagels&Beansia.



Olen kuullut muutamalta taholta, että Hollannissa on vaikea löytää gluteenitonta ruokaa tarjoavia ravintoloita. Toki jos olettaa, että ruokalistassa lukee annosten nimien vieressä "gluteeniton", tai haluaa välttämättä saada gluteenitonta pastaa tai pizzaa, saattaa ravintoloiden tarjonta tuntua hankalalta. Itse kuitenkin uskon, että periaatteessa kaikki ruoka-annokset ovat neuvoteltavissa gluteenittomiksi: salaatista krutongit pois, pihvistä kastike pois ja pastalisukkeen vaihtaminen riisiksi ovat yksinkertaisia keinoja tehdä ateriastaan gluteeniton hetkessä. Hollantilaisissa ravintoloissa palvelua saa lähes poikkeuksetta englanniksi ja voihan mukaan ottaa halutessaan hollanninkielisen kielikäännöksen:

Ik heb coeliakie en mag op medische gronden geen gerechten eten die gluten of uit gluten bereide producten bevatten.
Dat houdt in:
Geen producten uit tarwe, rogge, gerst, spelt, kamut of haver en evenmin daaruit bereide levensmiddelen zoals (gries)meel, beschuit, paneermeel, brood, gebak, deegwaar, sauzen, koekjes, wafels, sojasaus (ketjap) waarin ook tarwe is verwerkt e.d.

Kunt u mij gerechten op de menukaart aanwijzen die voor mij geschikt zijn? Of zou u misschien bij de bereiding van gerechten de bovengenoemde ingrediënten kunnen weglaten of vervangen door ingrediënten die ik wel mag eten, bijvoorbeeld de saus met maïszetmeel (maïzena) of aardappelmeel binden en het vlees, vis en groente zonder (paneer)meel toebereiden?

Het is ook noodzakelijk om schoon keukengerei te gebruiken en gerechten te bereiden op een schone plaats in de keuken.

Bij twijfel graag altijd overleggen met de betrokkene. Dank u wel!


Translation in English:

I am suffering from coeliac disease and therefore because of medical reasons I am not allowed to eat any foods which contain gluten-containing cereals or products of these.

This means:
No products from wheat, rye, barley, spelt, kamut and oats as well as products of these like flour, semolina, breadcrumbs, bread, pastry, noodles, dumplings, sauces, cakes, wafers etc.

Are there any dishes on your menu which are suitable for me or can you prepare a meal without above mentioned foods e.g. to use maizestarch or potatoflour for the sauce and to prepare the meat, the fish or vegetables without flour or breadcrumbs?

It is also important to use clean kitchen equipment and prepare food in a clean area in the kitchen.

In doubt, please consult the person concerned. Thank you!

Nijmegenissä en ole käynyt kovin monessa ravintolassa, mutta vinkiksi voin tarjota kaupungin keskustassa Grote Marktilla sijaitsevaa Café Biesselsiä. Ravinolan ruokalistassa mainittiin gluteenittomien annosten mahdollisuus (melko harvinaista täällä päin) ja pyytäessämme annoksia gluteenittomana, saimme erityisen hyvää palvelua ja meiltä tarkistettiin, voimmeko esimerkiksi syödä ranskalaisia vai haluammeko jonkin toisen lisukkeen.

Kouluruoka


Eräs asia, jota voin rehellisesti sanoa ikävöiväni Suomesta, on yliopiston ruoka. En Suomessa yleensä tee viikolla juurikaan ruokaa kotona, sillä yliopistolta saa alle kolmella eurolla täyttävän ja monipuolisen aterian - ja tarjolla on lähes aina useita eri gluteenittomia vaihtoehtoja. Tänne tultuani sain huomata, että asiat eivät ole yhtä hyvin muualla Euroopassa. Nijmegenin yliopistolla on useita lounasravintoloita, mutta lounas on usein huomattavasti kalliimpi (5e) ja suurin osa tarjolla olleista ateriavaihtoehdoista eivät ole olleet gluteenittomia. Hollantilaiset eivät yleensä juuri syö lämmintä ruokaa kesken päivän, vaan sen sijaan avaavat evätrasiansa ja kaivavat esiin kasoittain leipää.

Kuva täältä
 Hollantilaiset syövät PALJON leipää. Kerran näin koulun ruokalassa pojan, joka kaivoi laukustaan kokonaisen viipaloidun paahtoleivän, voi- ja makkarapaketit ja alkoi mättää leipää pala kerrallaan suuhunsa. Ei siis kuulosta keliaakikon taivaalta, eihän? Olenkin huomannut parhaaksi ratkaisuksi syödä kotona tukevan aamupalan, syödä koululla jogurttia, hedelmiä tai itse tehtyjä eväsleipiä ja kokata illalla kotona lämmintä ruokaa, sillä koulun ruokalassa keliaakikko ei saa mahaansa täyteen, niin täynnä pastaa, hot dogeja ja kolmioleipiä linjastot ovat.

--

Kaiken kaikkiaan keliaakikon elämä Hollannissa on osoittautunut jopa helpommaksi kuin alunperin kuvittelin. Ruokaan liittyviä ongelmia ei ole juurikaan tullut vastaan ja ravintolakäynnitkin ovat sujuneet yllättävän kivuttomasti. Ainoaksi ongelmaksi on oikeastaan muodostunut tyypillinen keskieuroopppalainen olutkulttuuri: Joillekin kavereilleni on ollut käsittämättömän vaikeaa ymmärtää, että en kertakaikkiaan voi juoda olutta ja baareissa on joskus hankalaa tilata mitään muuta, siideriä ja lonkeroa kun täällä ei oikein tunneta. Hyvin on kuitenkin pärjätty tästä huolimatta, mutta kyllä silti hieman odotan ensimmäistä terassilla nautittua lonkeroa kun palaan Suomeen... :)

1 kommentti:

  1. Moikka! Oli kyllä hyvä ja hyödyllinen teksti :) Näin keliaakikkona olen vierastanut ajatusta lähteä ulkomaille, kun välillä Suomessakin on hankaluuksia ravintoloissa ja oikean ruuan löytämisessä, mutta mukava kuulla, että etes jossakin päin maailmaa keliaakikon matkailijan elämä ei olisi ihan ylitsepääsemättömän vaikeaa! :)

    VastaaPoista